Harjattoman tasavirtamoottorin arviointi opto-mekaanisessa paikkasäätösovelluksessa

This thesis evaluates the applicability of a micro-sized brushless direct current (DC) mo- tor in an opto-mechanical positioning application. Brushless DC motors are electronically commutated motors that use permanent magnets to produce the airgap magnetic field. The motor is powered through an inverter or switching power supply which produces an AC electric current to drive each phase of the motor. Optimal current waveforms are determined by the motor controller based on the desired torque, speed or position requirements. The benefits of a brushless motor over conventional brushed DC motors are a high power to weight ratio, low noise and a long operating life. The purpose of this thesis is to find out the performance potential of such motors and determine methods to achieve it. Firstly, a motor model and an exact motor classification is presented. A literature review is made to discuss state of the art control methods and hardware configurations for dynamic position control. Based on the literature review, a control scheme with field-oriented control based torque control and cascaded PI controlled speed and position loops was selected for further evaluation. Experimental positioning tests were executed for two motors with different power transmission setups. Tests were performed with both, a hardware and software implemented, motor controllers. Results show promising performance. It was shown that the required acceleration is feasible with both, geared and direct drive, transmissions. Field-oriented control was shown as a well performing method to control torque but special caution was needed to implement a reliable position sensing solution in a small size as the control algorithm is intolerant for inaccurate and noisy position data. The conventional PI based position controller was effective in cases with no feedback related harmonics or motor related torque ripple but was not capable in handling ripple caused by a non-ideal system. Quality variances were seen between motors which were originated from mechanical defects and non-idealities in the stator structure. Further research is needed to achieve a better settling performance through filtering undesired feedback harmonics, better tuning and thus minimizing undesired vibrations.Tämän diplomityön tarkoituksena on arvioida pienikokoisen harjattoman tasavirtamoottorin soveltuvuutta opto-mekaaniseen paikkasäätösovellukseen. Harjattomat tasavirtamoottorit ovat elektronisesti ohjattuja moottoreita, joissa ilmavälin magneettivuo luodaan kestomagneeteilla. Moottorille syötetään virtaa taajuusmuuttajalta, joka muodostaa halutunlaisen vaihtovirran jokaiselle moottorin vaiheelle. Syötettävää virtaa ohjataan moottorinohjaimelta määritettyjen vääntö-, nopeus- ja paikkavaatimusten perusteella. Harjattoman DC-moottorin edut verrattuna perinteiseen harjalliseen DC-moottoriin ovat hyvä teho-painosuhde, hiljainen käyntiääni ja pitkä käyttöikä. Diplomityön tavoitteena on kartoittaa kyseisen moottorityypin suorituskyky paikkasäädössä ja tutkia keinoja saavuttaa haluttu taso. Alan tutkimuksessa ja kirjallisuudessa tunnettuja suorituskykyisiä säätömenetelmiä ja laite- sekä komponenttikokoonpanoja on koostettu kirjallisuuskatsauksessa. Tämän perusteella kokeellisiin testeihin valittiin säätöarkkitehtuuri vektorisäätöön perustuvalla virransäädöllä sekä PI-pohjaisilla nopeus- ja paikkasäätimillä. Kokeellisilla paikoitustesteillä arvioitiin kahden moottorin suorituskykyä erilaisilla voimansiirtovaihtoehdoilla. Testit suoritettiin sekä ohjelmistopohjaisella että sovelluskohtaiseen mikropiiriin toteutetulla laitepohjaisella säätimellä. Tulokset osoittavat että vaaditun kiihtyvyyden saavuttaminen on mahdollista sekä vaihteellisella että suoravetoisella voimansiirrolla. Vektorisäätö osoittautui suorituskykyiseksi virransäätömenetelmäksi, mutta moottorin asentomittauksen luotettava toteutus vaati erityishuomiota, sillä vektorisäätöalgoritmi on herkkä paikkadatan tarkkuudelle. PI-säätimillä toteutettu paikkasäätö osoittautui toimivaksi, mutta herkäksi moottorin epäideaalisuuksille sekä häiriöille takaisinkytkennässä. Moottoreiden välillä havaittiin laatueroja mekaanisissa toleransseissa ja staattorin rakenteessa. Lopullisen asettumisajan saavuttaminen vaatii lisätutkimusta. Erityishuomiota on kiinnitettävä harmonisten komponenttien suodattamiseen sekä systeemin säätöön, jotta ei-toivotut värinät saadaan minimoitua

Genome sequencing and population genomic analyses provide insights into the adaptive landscape of silver birch

Silver birch (Betula pendula) is a pioneer boreal tree that can be induced to flower within 1 year. Its rapid life cycle, small (440-Mb) genome, and advanced germplasm resources make birch an attractive model for forest biotechnology. We assembled and chromosomally anchored the nuclear genome of an inbred B. pendula individual. Gene duplicates from the paleohexaploid event were enriched for transcriptional regulation, whereas tandem duplicates were overrepresented by environmental responses. Population resequencing of 80 individuals showed effective population size crashes at major points of climatic upheaval. Selective sweeps were enriched among polyploid duplicates encoding key developmental and physiological triggering functions, suggesting that local adaptation has tuned the timing of and cross-talk between fundamental plant processes. Variation around the tightly-linked light response genes PHYC and FRS10 correlated with latitude and longitude and temperature, and with precipitation for PHYC. Similar associations characterized the growth-promoting cytokinin response regulator ARR1, and the wood development genes KAK and MED5A.Peer reviewe

Author Correction: Genome sequencing and population genomic analyses provide insights into the adaptive landscape of silver birch.

In the version of this article initially published, there was a mistake in the calculation of the nucleotide mutation rate per site per generation: 1 × 10−9 mutations per site per generation was used, whereas 9.5 × 10−9 was correct. This error affects the interpretation of population-size changes over time and their possible correspondence with known geological events, as shown in the original Fig. 4 and supporting discussion in the text, as well as details in the Supplementary Note. Neither the data themselves nor any other results are affected. Figure 4 has been revised accordingly. Images of the original and corrected figure panels are shown in the correction notice

Metoksifluraani-kipulääkkeen käyttökokemukset ja soveltuvuus Soiten ensihoidon työntekijöiden näkökulmasta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia käyttökokemuksia Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite) ensihoidon työntekijöillä on metoksifluraani-kipulääkkeen käytöstä ja soveltuvuudesta ensihoidon lääkevalikoimassa. Lisäksi selvitimme mahdollisia haittavaikutuksia lääkkeen käytöstä potilaalle. Tavoitteena oli, että tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää metoksifluraanin tarpeellisuuden arvioinnissa ensihoidon lääkevalikoimassa Soiten ensihoidon vastuulääkärin toimesta. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, jossa mittarina käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Vastaukset kerättiin Webropol®-ohjelman avulla. Kohderyhmänä olivat kaikki Soiten ensihoidon vakituiset ja sijaisuutta tekevät työntekijät (N=101), joista kyselyyn vastasi yli puolet (n=62). Vastausprosentiksi muodostui 61,4 %. Kysely lähetettiin vastaajille 10.12.2020, vastausaikaa oli kaksi viikkoa ja vastauksia analysoitiin vuoden 2021 alussa. Kyselyn tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin. Kyselyyn vastanneista lähes kaikki arvioivat, että he olivat saaneet riittävän koulutuksen Penthrox®-lääkkeen käyttöön, ja he ymmärsivät lääkkeen käyttöindikaation. Kaikki olivat annostelleet Penthrox®-lääkettä traumakipuun, mutta he olivat annostelleet lääkettä myös muihin kiputiloihin. Lisäksi voidaan todeta, että suurin osa kyselyyn vastanneista arvioi Penthrox®-lääkkeen olevan käyttökelpoisempi kuin intranasaalisesti annosteltu fentanyyli. Lääkkeen annostelu koettiin pääosin helpoksi ja nopeaksi. Kyselyyn vastanneista 66 % arvioi, että hoitajan antama ohjeistus oli tuottanut haasteita potilaalle. Työntekijöistä suurin osa arvioi, että Penthrox®-lääkettä annosteltaessa sillä ei ollut vaikutusta potilaan hengitykseen tai hemodynamiikkaan. Työntekijät kuvasivat lääkkeen vaikuttaneen potilaan tajunnan tasoon lisääntyvänä uneliaisuutena ja väsymyksenä. Tutkittaessa Penthrox®-lääkkeestä aiheutuvan altistuksen oireita työntekijöille huomattiin, että tutkimukseen osallistujista 17 % koki Penthrox®-lääkkeen aiheuttaneen pääkipua. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Soiten ensihoidon työntekijät ovat tyytyväisiä Penthrox®-lääkkeeseen ja sillä on selkeästi paikka kipulääkevalikoimassa. Soiten ensihoidon vastuulääkäri voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia arvioidessaan metoksifluraanin tarvetta kivunhoidossa ja kipulääkkeiden valikoimassa.The purpose of this thesis was to find out the experiences about the methoxyflurane analgesic by the emergency care workers of Soite,the Central Ostrobothnia Association of Social and Health Services. Additionally the thesis looked into the possible side effects experienced by patients while using this drug. The aim of the study was to derive results that explained the need for this drug in the range of medicines. These results could be utilized in the future by the primary care physician of Soite. The thesis was carried out using a quantitative structured questionnaire. Responses were collected online using the Webropol service. The study targeted both the permanent and temporary employees of the emergency care of Soite(N=101), of whom more than half (N=62) responded to the survey, and thus the response rate was 61.4%. The results of the survey were analyzed using statistical methods. Nearly all the respondents felt that they had received adequate training in the use of Penthrox® and understood the correct usage of the drug. All the respondents had administered Penthrox® for traumatic pain as well as for other pain conditions. In addition to this, the majority of the respondents felt that Penthrox® is a more useful drug than intranasally administered fentanyl. The dosage of Penthrox® was perceived as easy and rapid. 66% of the respondents felt that the instructions given to patients by nurses had posed some challenges. The majority of the respondents felt that the administration of Penthrox® had no effect on patients’ breathing or haemodynamics. However, the majority of the respondents felt that Penthrox® affected patients’ level of consciousness and caused drowsiness and fatigue. When studying the symptoms of Penthrox® exposure in workers, 17% of the respondents felt that Penthrox® caused headache. Based on the results of the thesis, it can therefore be concluded that emergency care workers of Soite are satisfied with Penthrox® medicine and it thus has a place in the pain medicine range selection.The results of this thesis can be used by the primary care physician to assess the need for methoxyflurane in pain management and the choice of analgesics has a place in the pain medicine range selection. The results of this thesis can be used by the primary care physician to assess the need for methoxyflurane in pain management and the choice of analgesics

Elinvoimaisen maatilan avaimia : Lapin maatilojen kehitystarpeita

Maatalous on koko itsenäisen Suomen historian ajan 1900 luvun lopulle saakka ollut Lapin maaseudun elinvoimaisuuden keskeinen ylläpitäjä. 1960-luvulla käynnistynyt maatalouden rakennemuutos on viimeisen viiden vuosikymmen aikana muuttanut maaseudun elinkeinorakennetta todella paljon. Maatilayrittäjyys lukumääräisesti on vähentynyt ja tilojen koko on voimakkaasti kasvanut. Muutoksesta huolimatta maatilataloutta harjoitetaan edelleen koko maakunnassa. Pohjoisimmat maatilat sijaitsevat Utsjoella. Sen lisäksi, että maatalousyrittäjien määrä on vähentynyt, maatalouden alueellinen rakenne on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Lounaisessa Lapissa (Simo, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola) maatilojen koko on kasvanut enemmän kuin muualla Lapissa ja tuotantomäärät ovat kasvaneet. Tuotannon määrän kasvaminen on kompensoinut lounaisen Lapin tilojen lukumääräisen pudotuksen. Tällä alueella tuotetaan yli puolet Lapin maidosta ja naudanlihasta. Keski- ja Etelä-Lapissa (Pello, Rovaniemi, Kemijärvi, Ranua, Posio) maatalouden rakenne poikkeaa jonkin verran Lounais-Lapista. Maatilat ovat viljelyalaltaan pienempiä ja tuotannon määrä on huomattavasti vähäisempi. Maatilayrittäjyyden vähenemä tällä alueella tulee lähivuosina olemaan voimakkaampi, kuin Lounais-Lapissa. Pohjois- ja Itä-Lapissa maatalouden muutos on ollut kaikkein voimakkain. Tilojen määrä on lukumääräisesti pudonnut paljon ja erityisesti nautakarjataloudenmäärä on voimakkaasti laskenut. Elinvoimaisia, vahvoja tiloja on, mutta niiden etäisyydet toisistaan ovat suuret ja tilojen keskinäisen yhteistyön tekeminen tällä alueella on vaikeampaa. Maidon ja lihan tuotannon kokonaismäärä on laskenut. Toimivien tilojen kokoluokan kasvu ei tällä alueella ole kompensoinut sivulla tuotannon kokonaismäärän laskua. Suuri kysymys Lapin maataloudessa on lopettavien maatilayrittäjien määrä ja ikäluokka, sekä uusien maatilayrittäjien määrä. Maatilarekistereiden tarkastelussa merkille pantavaa on, että suuri osa lopettajista kuuluu ikäluokkaan 41–50 vuotta. Tämä ikäluokka on se, jossa ammattitaito on hyvä, terveys on yleensä hyvä ja toiminnan kehittämisen mahdollisuudet suuret. Toinen suuri kysymys on, että kun maatilayrittäjien resurssit ovat samanlaiset, miksi toinen pärjää ja toinen ei? Tämän tutkimuksen ydintavoite oli rakentaa tilatesti, työkalu, jolla voitaisiin löytää vastaus Lapin maatilayrityksen menestymistä vaikeuttaviin tekijöihin. Mitkä ovat ne tekijät, jotka haittaavat tilan tuloksen saavuttamista, estävät toiminnan kehittämistä ja mihin asioihin tilalla on syytä erityisesti kiinnittää huomiota? Vastausten löytämiseksi valikoitiin Lapin maatilarekisteristä aktiivitilojen joukko, joka toimi tutkimuksen kohderyhmänä. Näitä tiloja lähestyttiin tutkimuskyselyllä. Tutkimuskyselyä täydennettiin haastattelulla, joka kohdennettiin otannalla niille tiloille, jotka eivät olleet vastanneet kyselyyn. Kokonaisvastaajamääräksi saatiin 148 vastausta. Tutkimustuloksissa nousi keskeisesti esille yrittäjien työhyvinvointi. Maatilayrittäjät olivat sitoutuneita ammattiinsa, pitivät siitä ja kokivat työnsä tärkeänä. Tästä huolimatta jaksaminen nousi esille. Jaksamisessa tilan ulkopuolelta tuleva paine oli vaikuttava tekijä. Tutkimuksen yhtenä osakokonaisuutena oli maatilametsätalous. Lapin maatiloilla on keskimäärin 200 ha metsämaata. Kyselyssä tiedusteltiin, miten yrittäjä metsäänsä hoitaa ja mikä merkitys metsätuloilla on tilan tulon muodostuksessa. Yllättävää tuloksissa oli, että metsänhoito ei maatiloilla ollut siinä tärkeysluokassa, kuin sen antama mahdollisuus on. Huomattavalta osalta puuttui metsäsuunnitelma ja hakkuurästiä oli runsaasti. Tutkimuksen tavoite, tilatesti, rakennettiin analyysitulosten pohjalta. Tavoitteeksi määriteltiin, että testin tulee olla mahdollisimman selkeä, yksinkertainen ja helposti käytettävä. Testin rakentamiseen käytettiin paljon aikaa ja sitä testattiin maatiloilla. Se tarkastelee maatilan toimintoja asiakokonaisuuksina. Näitä asiakokonaisuuksia analyysitulosten pohjalta valittiin testiin kymmenen. Asiakokonaisuuksia ovat tilan tuotantosuunnat, peltoviljely, tuotantoeläimet, sosiaalisuus, työhyvinvointi ja terveys, talouden seuranta, vieras pääoma, yrityksen tulot, tulevaisuuden suunnittelu ja metsätalous. Jokaisen asiakokonaisuuden alle on laadittu muutama kyseistä asiaa käsittelevä tarkentava kysymys. Kysymyksen asettelu on laadittu niin, että vastauksesta voidaan päätellä kyseisen asiakokonaisuuden tilanne maatilayrityksessä. Tilatesti on rakenteeltaan ja toimintamalliltaan ylätasolla toimiva havaintotyökalu. Mikäli testissä löydetään asioita, joistakin testin asiakokonaisuuksista, jotka ovat esteenä tilan kehittymiselle ja tulokselle, voidaan yrittäjän suostumuksella kyseiseen asiaan kohdistaa erityisasiantuntijan toimenpiteitä. Tilatestiä testattiin 14 maatilalla ja näissä testeissä se havaittiin toimivaksi. Lapin maatilojen elinvoimaisuuden ja alkutuotannon turvaamiseksi on tärkeää, että voidaan tunnistaa maatilojen hyvinvointia ehkäisevät tekijät. Tähän nyt valmistunut työkalu sopii hyvin. Tämä työkalu tuleekin olla mahdollisimman monen maatilojen kanssa tekemisissä olevien tahojen käytettävissä. Sitä voi maatilayrittäjä käyttää myös itsenäisesti omalla tilallaan. Maatilayrittäjiin ja yrittäjiksi aikoviin vaikuttaa hyvin vahvasti se, miten maataloudesta käydään keskustelua julkisuudessa. Julkisuudessa käytävä keskustelu koetaan maataloutta syyllistäväksi ja maatalous elinkeinoksi, jolla ei tule toimeen. Tällainen ei voi olla vaikuttamatta siihen, kuinka saadaan uusia yrittäjiä alalle ja siihen, miten alalla jo toimivat ajattelevat yrittämisen jatkamisesta. Vaikka tutkimus osoittaa, että yrittäjät ovat sitoutuneita ammattiinsa ja kokevat sen tärkeäksi, on mukana joukko yrittäjiä, joilla on paineita omassa yritystoiminnassaan. Näitä voivat olla muun muassa henkinen hyvinvointi ja talousvaikeudet. Tällöin vahva negatiivinen viesti voi olla laukaiseva tekijä päätökseen lopettaa yritystoiminta. Kustannukset lähtivät keväällä 2021 voimakkaaseen nousuun, joka näkyi energian, lannoitteiden ja rakennuspuutavaran hinnassa. Maatilayrittäjien vastatessa tutkimuskyselyyn voimakas kustannusten nousu ei ollut vielä tapahtunut. Tästä johtuen vuoden 2021 kustannustaso ei näy tämän tutkimuksen maatilayritysten tuloksessa. Hintojen nousu tulee näkymään tiloilla vuoden 2021 tuloksessa. Maatilayritykset ovat myös vuoden 2021 aikana jäädyttäneet investointeja, erityisesti niitä, jotka eivät ole yrityksen toiminnan kannalta kriittisiä. Tämän tutkimuksen on toteuttanut Luonnonvarakeskus yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen ja ProAgria Lapin kanssa. Tutkimuksen on rahoittanut Lapin ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun keittämisohjelmasta.202

Lappilainen maatila ja maatilametsätalous : Repullinen eväitä ja tiivistelmä julkaisusta Elinvoimaisen maatilan avaimia

Maatalousyrittäjien määrä on vähentynyt, maatalouden alueellinen rakenne on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Lounaisessa Lapissa (Simo, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola) maatilojen koko on kasvanut enemmän kuin muualla Lapissa ja tuotantomäärät ovat kasvaneet. Tuotannon määrän kasvaminen on kompensoinut lounaisen Lapin tilojen lukumääräisen pudotuksen. Tällä alueella tuotetaan yli puolet Lapin maidosta ja naudanlihasta. Keski- ja Etelä-Lapissa (Pello, Rovaniemi, Kemijärvi, Ranua, Posio) maatalouden rakenne poikkeaa jonkin verran Lounais-Lapista. Maatilat ovat viljelyalaltaan pienempiä ja tuotannon määrä on huomattavasti vähäisempi. Maatilayrittäjyyden vähenemä tällä alueella tulee lähivuosina olemaan voimakkaampi, kuin Lounais-Lapissa. Pohjois- ja Itä-Lapissa maatalouden muutos on ollut kaikkein voimakkain. Tilojen määrä on lukumääräisesti pudonnut paljon ja erityisesti nautakarjataloudenmäärä on voimakkaasti laskenut. Elinvoimaisia, vahvoja tiloja on, mutta niiden etäisyydet toisistaan ovat suuret ja tilojen keskinäisen yhteistyön tekeminen tällä alueella on vaikeampaa. Maidon ja lihan tuotannon kokonaismäärä on laskenut. Toimivien tilojen kokoluokan kasvu ei tällä alueella ole kompensoinut tuotannon kokonaismäärän laskua. Suuri kysymys Lapin maataloudessa on lopettavien maatilayrittäjien määrä ja ikäluokka, sekä uusien maatilayrittäjien määrä. Maatilarekistereiden tarkastelussa merkille pantavaa on, että suuri osa lopettajista kuuluu ikäluokkaan 41–50 vuotta. Tämä ikäluokka on se, jossa ammattitaito on hyvä, terveys on yleensä hyvä ja toiminnan kehittämisen mahdollisuudet suuret. Toinen suuri kysymys on, että kun maatilayrittäjien resurssit ovat samanlaiset, miksi toinen pärjää ja toinen ei? Tämän tutkimuksen ydintavoite oli rakentaa tilatesti, työkalu, jolla voitaisiin löytää vastaus Lapin maatilayrityksen menestymistä vaikeuttaviin tekijöihin. Mitkä ovat ne tekijät, jotka haittaavat tilan tuloksen saavuttamista, estävät toiminnan kehittämistä ja mihin asioihin tilalla on syytä erityisesti kiinnittää huomiota? Vastausten löytämiseksi Lapin aktiivitiloja lähestyttiin tutkimuskyselyllä. Tutkimuskyselyä täydennettiin haastattelulla, joka kohdennettiin otannalla niille tiloille, jotka eivät olleet vastanneet kyselyyn. Tutkimustuloksissa nousi keskeisesti esille yrittäjien työhyvinvointi. Maatilayrittäjät olivat sitoutuneita ammattiinsa, pitivät siitä ja kokivat työnsä tärkeänä. Tästä huolimatta jaksaminen nousi esille. Jaksamisessa tilan ulkopuolelta tuleva paine oli vaikuttava tekijä. Tutkimuksen yhtenä osakokonaisuutena oli maatilametsätalous. Tutkimukseen osallistuneilla Lapin maatiloilla on keskimäärin noin 200 ha metsätalousmaata. Kyselyssä tiedusteltiin, miten yrittäjä metsäänsä hoitaa ja mikä merkitys metsätuloilla on tilan tulon muodostuksessa. Yllättävää tuloksissa oli, että metsänhoito ei maatiloilla ollut siinä tärkeysluokassa, kuin sen antama mahdollisuus on. Huomattavalta osalta puuttui metsäsuunnitelma ja hakkuurästejä oli runsaasti. Tutkimuksen tavoite, tilatesti, rakennettiin analyysitulosten pohjalta. Tavoitteeksi määriteltiin, että testin tulee olla mahdollisimman selkeä, yksinkertainen ja helposti käytettävä. Testin rakentamiseen käytettiin paljon aikaa ja sitä testattiin maatiloilla. Se tarkastelee maatilan toimintoja asiakokonaisuuksina. Näitä asiakokonaisuuksia analyysitulosten pohjalta valittiin testiin kymmenen. Asiakokonaisuuksia ovat tilan tuotantosuunnat, peltoviljely, tuotantoeläimet, sosiaalisuus, työhyvinvointi ja terveys, talouden seuranta, vieras pääoma, yrityksen tulot, tulevaisuuden suunnittelu ja metsätalous. Jokaisen asiakokonaisuuden alle on laadittu muutama kyseistä asiaa käsittelevä tarkentava kysymys. Kysymyksen asettelu on laadittu niin, että vastauksesta voidaan päätellä kyseisen asiakokonaisuuden tilanne maatilayrityksessä. Maatilayrittäjiin ja yrittäjiksi aikoviin vaikuttaa hyvin vahvasti se, miten maataloudesta käydään keskustelua julkisuudessa. Julkisuudessa käytävä keskustelu koetaan maataloutta syyllistäväksi ja maatalous elinkeinoksi, jolla ei tule toimeen. Tällainen ei voi olla vaikuttamatta siihen, kuinka saadaan uusia yrittäjiä alalle ja siihen, miten alalla jo toimivat ajattelevat yrittämisen jatkamisesta. Vaikka tutkimus osoittaa, että yrittäjät ovat sitoutuneita ammattiinsa ja kokevat sen tärkeäksi, on mukana joukko yrittäjiä, joilla on paineita omassa yritystoiminnassaan. Näitä voivat olla muun muassa henkinen hyvinvointi ja talousvaikeudet. Tällöin vahva negatiivinen viesti voi olla laukaiseva tekijä päätökseen lopettaa yritystoiminta. Kustannukset lähtivät keväällä 2021 voimakkaaseen nousuun, joka näkyi energian, lannoitteiden ja rakennuspuutavaran hinnassa. Maatilayrittäjien vastatessa tutkimuskyselyyn voimakas kustannusten nousu ei ollut vielä tapahtunut. Tästä johtuen vuoden 2021 kustannustaso ei näy tämän tutkimuksen maatilayritysten tuloksessa. Hintojen nousu tulee näkymään tiloilla vuoden 2021 tuloksessa. Maatilayritykset ovat myös vuoden 2021 aikana jäädyttäneet investointeja, erityisesti niitä, jotka eivät ole yrityksen toiminnan kannalta kriittisiä. Tämän tutkimuksen on toteuttanut Luonnonvarakeskus yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen ja ProAgria Lapin kanssa. Tutkimuksen on rahoittanut Lapin ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun keittämisohjelmasta.202

Author Correction: Genome sequencing and population genomic analyses provide insights into the adaptive landscape of silver birch

International audienc

Genome sequencing and population genomic analyses provide insights into the adaptive landscape of silver birch

Abstract Silver birch (Betula pendula) is a pioneer boreal tree that can be induced to flower within 1 year. Its rapid life cycle, small (440-Mb) genome, and advanced germplasm resources make birch an attractive model for forest biotechnology. We assembled and chromosomally anchored the nuclear genome of an inbred B. pendula individual. Gene duplicates from the paleohexaploid event were enriched for transcriptional regulation, whereas tandem duplicates were overrepresented by environmental responses. Population resequencing of 80 individuals showed effective population size crashes at major points of climatic upheaval. Selective sweeps were enriched among polyploid duplicates encoding key developmental and physiological triggering functions, suggesting that local adaptation has tuned the timing of and cross-talk between fundamental plant processes. Variation around the tightly-linked light response genes PHYC and FRS10 correlated with latitude and longitude and temperature, and with precipitation for PHYC. Similar associations characterized the growth-promoting cytokinin response regulator ARR1, and the wood development genes KAK and MED5A